Lyijyluotien ja -haulien kieltoaalto etenee maailmalla

Lyijyhaulien täyskieltoa haetaan eri puolilla maailmaa.

FACE-järjestö yrittää hakea järjellisiä vaihtoehtoja siirtymäkaudelle

 

Lokakuussa 2013 Yhdysvaltain Kaliforniasta kuului kummia; ensimmäisenä osavaltiona se kielsi lyijyluotien ja -haulien käytön kokonaan tulevaisuudessa. Kielto astuu täysin voimaan vasta vuonna 2019.

Euroopassa lyijyhaulien kielto on täysin voimassa Hollannissa ja Ruotsissa, Suomessa vesilinnustuksen osalta. Olemmeko menossa kohti lyijytöntä metsästystä?

 

Kalifornian demokraattikuvernööri Jerry Brown kohautti amerikkalaista aseharrastaja- ja metsästäjämaailmaa osavaltion edessä olevalla lyijyammusten täyskiellolla, vaikka Kaliforniassakin lyijyhaulien kielto on ollut vesilinnustuksessa voimassa jo vuodesta 1991.

Brownia ei kannata syytellä ase- tai metsästysvastaiseksi ituhipiksi, sillä hän muun muassa kielsi seitsemän muun lakiesityksen voimaantulon, vaikka sallikin lyijykiellon. Taannoisen Connecticutissa sattuneen kouluverilöylyn jälkeen esitettiin muun muassa lipastoimisten sarjatuliaseiden valmistamisen, myynnin ja maahantuonnin kieltämistä osavaltiossa kokonaan, mutta Brown kaatoi esityksen.

En usko, että sarjatuliaseiden kielto ehkäisisi rikollista toimintaa tai lisäisi yleistä turvallisuutta niin paljoa, että se oikeuttaisi loukkaamaan aseiden omistajien perusoikeuksia, Brown perusteli kantaansa.

Lyijyn käyttö ammuksissa on epäsuotavaa sen sekä riistalle, ympäristölle että ihmisille aiheuttamien terveydellisten haittojen vuoksi, kuvernööri linjasi hyväksymäänsä lakiehdotusta.

Lain voimaantulossa on siirtymäaika, ja ensi vuoteen mennessä osavaltion hallinnon on annettava täsmällinen esityksensä siirtymäajan ja lainmuutoksen aikana noudatettavista käytännöistä.

 

Suomessa haettu lyijyhaulikieltoa jo varhain

 

Luodeissa ja hauleissa käytettävä lyijy herättää kiivasta keskustelua Euroopassa. Lyijyn haitallisuus ympäristölle ja terveydelle on synnyttänyt kiinnostuksen aiheeseen  poliittistenkin päättäjien keskuudessa jo niinkin varhain kuin vuonna 1996. Tuon vuoden helmikuussa vihreiden kansanedustajat helmikuuta 1996 Janina Andersson, Tuija Brax ,Ulla Anttila, Tuija Maaret Pykäläinen sekä Erkki Pulliainen tekivät silloiselle ministerille Pekka Haavistolle kyselyn, joka tähtäsi sekä lyijyhaulien että ampumaradoilla käytettyjen pikikiekkojen kieltoon. Kysely ei johtanut tuloksiin.

Sen sijaan eduskunta hyväksyi jo kesäkuussa 1993 hallituksen esityksen (HE 300/1992 vp ) metsästyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Osaksi lakia tuli lyijyhaulien käytön kieltäminen vesilintujen metsästyksessä. Valiokunta perusteli ehdotustaan seuraavasti:

”Valiokunta on kiinnittänyt myös huomiota niihin ongelmiin, joita liittyy lyijyhaulien käyttöön vesilintumetsästyksessä. Lyijyhaulit kulkeutuvat pohjamudasta puolisukeltajasorsien suolistoon aiheuttaen myrkytystiloja tai niiden tuottamia kuolemaan johtavia suolitukkeumia. Viime vuosina tämä kielteinen ilmiö, josta jo aikaisemmin on kantautunut tietoja ulkomailta, on tullut esiin myös Suomessa. Muun muassa vesilintujen metsästysmaille pesimään siirtyneitä joutsenia on menehtynyt. Valiokunta katsookin olevan perusteltua, että lyijyhaulien käyttö vesilintumetsästyksessä kielletään.”

Näillä perusteilla valiokunta lisäsi lakiehdotuksen 33 §:n 1 momenttiin uuden 12 kohdan, jolla lyijyhaulien käyttö vesilintumetsästyksessä kiellettiin 1.8.1996 alkaen.

 

Kirjavia lyijykieltoja Euroopassa

 

Yleisesti ottaen tiukin tilanne on haulikonpatruunoiden osalta Tanskassa ja Hollannissa, jossa lyijyhaulit ovat kiellettyjä kaikissa muodoissaan. Englannissa ja Walesissa vesilintujahti lyijyllä on kielletty, mutta Skotlannissa vesilintujakin saa vielä metsästää kuivalla maalla lyijyhaulein.

Ruotsi on toistaiseksi ainoa eurooppalainen maa, jossa on lieviä rajoituksia lyijyluotien osalta. Myös Saksassa ollaan laatimassa maata koskevia lyijyluotikieltoja, mutta hanke on vasta valmisteluvaiheessa.

 

Kattojärjestö FACE hakee järki- ja sopuratkaisuja lyijykäytännöille

 

Sekä metsästäjät kuin poliittiset päättäjätkin ovat huolissaan siitä, että lyijy voi suurina määrinä olla riski ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen katto- ja edunvalvontajärjestö FACE, jonka johtajistoon kuuluu  Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro, pyrkii löytämään ratkaisuita, joilla lyijyn mahdollinen täyskielto kaikessa metästyksessä voitaisiin estää.

FACE  edustaa noin 7 miljoonaa metsästäjää Euroopassa. FACE ajaa metsästäjien asiaa EU:n päätöksentekoelimissä. Jo vuonna 2010 FACE esitti, että vesialueilla asetetttaisiin kaikissa eurooppalaisissa maissa lyijyhaulien täyskielto. Kun metsästyksessä käytettävien lyijyluotien vahingollisista vaikutuksista niin riistaeläimille kuin metsästysmaastoillekin on noussut uusia tutkimustuloksia ja lisää poliittista kohinaa, FACE järjesti EU-päättäjille metsästäjille, tutkijoille ja aseteollisuuden edustajille keskustelutilaisuuden, jossa mietittiin keinoja lyijynkäytön ja mahdollisten korvaavien materiaalien tulevaisuudelle.

 

Lyijypaukkukeskustelussa jopa hysterian piirteitä

 

EU-tasolla on keskusteltu vuonna 2004 tehdyn selvityksen jälkeen paljon siitä, kuinka merkittävä ekologinen parannustekijä lyijyluotien kielto olisi. Ei ole ollut selvää näyttöä siitä, että lyijyluotien täyskielto edesauttaisi maaperän saastumisen ehkäisemisessä, mikä listataan ainoaksi uhkaksi nimenomaan kiväärin lyijyluotien kohdalla.

Ruotsissa ja Norjassa julkaistiin muutama vuosi sitten ”tutkimus”, jossa todistettiin aseiden ja luotien kanssa askarteleville metsästäjille, jotka lisäksi syövät ampumaansa riistaa, altistuvan kohtuuttoman suurille ja terveydelle vaarallisille määrille lyijyä. Suomalaisten alan harrastajien itsestään teeettämät vapaaehtoiset laboratoriokokeet osoittivat naapurimaiden tutkimukset paikkansapitämättömiksi.

Aseteollisuus toi esille FACEN järjestämässä seminaarissa runsaassti uusia mahdollisia sekä jo tuotannossa olevia vaihtoehtomateriaaleja lyijyluodeille ja -hauleille. Niistä montaa voidaan käyttää myös aseissa, jotka ovat alunperin suunniteltuja vain lyijyluotien käyttöön.

Suomalaisittain siirtyminen lyijyluotien ja -haulien täyskieltoon ei tuottaisi kohtuuttomia ongelmia. Kotimainen patruunateollisuus valmistaa lyijyttömiä luoteja mm viranomaiskäyttöön ja on tehnyt sitä jo pitkään, eli osaamista on.

Vaikka lyijyhaulien kieltoa vesilinnustuksessa on arvosteltu esimerkiksi siitä, ettei se huomioi vesialueiden erilaisuutta Suomessa, taannoiselle laille ja sen säätämiselle ja toimeenpanolle on annettava pisteet siitä, että kolmen vuoden aikana itse kukin metsästäjä ehti toki ampua pois vanhat lyijyhaulivarastonsa ja hankkia korvaavia uusia patruunoita tilalle.

 

Antti Kauranne